Aina voi mennä ensin optikolle!
Optikoiden koko osaaminen käyttöön– kansalaisille sujuvampaa palvelua.
Valtioneuvoston päätöksen myötä suomalaiset optikot voivat hyödyntää koko osaamisensa kansalaisten hyvän näkemisen ja silmäterveyden hyväksi. Pykälän kumoaminen helpottaa yli 1,5 miljoonan suomalaisen pääsyä silmälasien hankkimiseksi tai päivittämiseksi tarvitsemiinsa palveluihin. Samalla se alentaa kotitalouksien näönhuollon kustannuksia. Pykälän kumoaminen astuu voimaan 1.8.2025.
Rajoitusten poistuttua optikon tekemä näöntutkimus riittää silmälasimääräyksen saamiseen esimerkiksi alle 8-vuotiaille, perusterveille taittovirheestä kärsiville, silmäleikkauksessa käyneille tai ikääntymisen myötä alentuneesta näöntarkkuudesta kärsiville.
”Optikoiden osaaminen saadaan viimein täysimääräisesti käyttöön. Nyt asiakkaiden ei enää tarvitse miettiä, voiko optikko määrätä silmälasit – aina voi mennä ensin optikolle. Tarvittaessa optikko ohjaa asiakkaan aina silmälääkärille. Moniammatillinen yhteistyö vahvistuu entisestään”, kertoo Tast.
Hyvinvointialueille uusia, kustannustehokkaita mahdollisuuksia.
Pykälän kumoaminen vapauttaa yksityissektorilta vuosittain arviolta 100 000–150 000 silmätautien erikoislääkärikäyntiä, jotka ovat aiemmin liittyneet silmälasien määräämiseen. Tämä kapasiteetti voidaan nyt kohdentaa uudella tavalla, vaikkapa hyvinvointialueilla silmätautien hoitojonojen purkuun ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestämiseen yksityissektorin avulla tarvetta vastaavasti.
”Päätös ei ainoastaan sujuvoita palvelua. Kyseessä on merkittävä askel kohti yhdenvertaisempaa ja tehokkaampaa silmäterveydenhuoltoa koko Suomessa”, toteaa Tast.
Pykälän kumoamisen vaikutukset pitkällä aikavälillä:
- vahvistaa palveluiden alueellista yhdenvertaisuutta erityisesti alueilla, joilla on paljon ikääntynyttä väestöä ja vähän silmätautien erikoislääkäreitä.
- parantaa mahdollisuuksia päästä hoitotakuulain määrittämässä ajassa silmätautien erikoislääkärin tutkimuksiin ja hoitoihin.
- mahdollistaa tehtävänkuvien uudelleen järjestämisen, jolloin eri ammattihenkilöryhmät voivat paremmin keskittyä omaa osaamistaan parhaiten vastaavan työhön.
- avaa hyvinvointialueille mahdollisuuden järjestää esimerkiksi glaukooman seurantaa, diabeettisen retinopatian seulontaa ja kaihileikkausten jälkitarkastuksia kustannustehokkaammin.
- tukee pienten terveydenhuollon yksiköiden elinkelpoisuutta sekä lisää paikallista taloudellista aktiivisuutta ja elinvoimaa.
Lisätiedot:
Panu Tast, toimitusjohtaja, Näkeminen ja silmäterveys Näe ry, p. 040 5422 227, panu.tast@naery.fi
