Silmänpainetauti eli glaukooma
Glaukooma, kansankielellä silmänpainetauti (vanha nimitys viherkaihi), on yksi yleisimmistä näköä uhkaavista sairauksista Suomessa. Se etenee usein huomaamatta, eikä yleensä aiheuta alkuvaiheessa kipua tai selviä oireita. Hoitamattomana glaukooma voi johtaa pysyvään näkökentän kaventumiseen ja jopa sokeuteen.
Tässä artikkelissa kerromme, mistä glaukoomassa on kyse, kuinka sen voi havaita ajoissa ja mitä hoitomuotoja on tarjolla.
Mitä glaukooma on?
Glaukooma on yleensä salakavalasti etenevä silmäsairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermonpäähän, hermosäiekerrokseen ja näkökenttään. Yleisin syy vaurioitumiseen on kohonnut silmänpaine. Siinä silmän sisällä oleva nestekierto estyy, jolloin paine nousee. Myös muut tekijät, kuten verenkierron häiriöt, voivat olla mukana taustalla. Silmänpaine nousee ja laskee luonnostaan jonkin verran ja sopiva silmänpaine vaihtelee yksilöllisesti. Normaali silmänpaine, eli tilastollisesti määritelty viitealueella, on 10–21 mmHg. Lievä silmänpaineen nousu ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti glaukoomaa.
Glaukooman yleisimmät tyypit
1. Avokulmaglaukooma
Yleisin muoto. Kehittyy hitaasti ja huomaamatta. Alkuvaiheessa ei yleensä ole oireita.
2. Ahdaskulmaglaukooma
Harvinaisempi ja akuutimpi muoto, jossa silmänpaine nousee nopeasti. Oireet voivat olla rajuja: silmäkipu, päänsärky, pahoinvointi, näön hämärtyminen.
3. Matalapaineglaukooma
Näköhermo vaurioituu, vaikka silmänpaine on normaalin rajoissa. Syy voi olla verenkierron heikkous tai näköhermon herkkyys.
Kuka voi sairastua glaukoomaan?
Glaukoomariski kasvaa iän myötä, jonka vuoksi yli 40- vuotiailta yleensä mitataan silmänpaine näöntutkimuksen yhteydessä. Suomessa hoidossa olevista potilaista yli 80% on iältään yli 65-vuotiaita. Muita riskitekijöitä on mm. kohonnut silmänpaine, eksfoliaatio eli mykiön hilsetys, likinäköisyys, sukurasite ja silmään kohdistuneet iskuvammat.
Glaukooman oireet
Glaukooma etenee usein pitkään ilman selkeitä oireita. Näköhermo vaurioituu hitaasti ja ensimmäiset muutokset saattavat olla näkökentän kaventuminen tai näkökenttäpuutokset eli selkeät alueet näkökentässä, joilla ei näe ollenkaan. Yleinen näön heikkeneminen saattaa myös olla oireena. Harvinaisemmassa ahdaskulmaglaukoomassa paine nousee äkillisesti aiheuttaen silmäkipua, päänsärkyä, pahoinvointia, näön hämärtymistä ja silmän punoitusta.
Glaukooman toteaminen
Glaukooman riskiä kartoitetaan sekä optikon näöntutkimuksessa että silmälääkärin vastaanotolla. Ainoa tapa varmistaa glaukooman olemassaolo on silmien säännöllinen tutkiminen. Glaukooman tunnistaminen perustuu näköhermonpään, hermosäiekerroksen, näkökentän, kammiokulman ja silmänpaineen tutkimiseen.
Silmänpaineen mittaaminen
Silmänpaineen voi mitata mittaamiseen perehdytetty henkilö. Käytännössä yleisin taho, jonka puoleen käännytään, ovat optikkoliikkeet ja niiden koulutettu henkilökunta. Silmänpaineet voidaan mitata samalla, kun käyt esimerkiksi optikon luona muutenkin – vaikkapa näöntarkastuksen yhteydessä.
Glaukooman hoito
Glaukooman hoidossa tärkeää on tehokas silmänpaineen alentaminen sekä taudin etenemisen huolellinen seuranta. Jo syntyneitä vaurioita ei voida palauttaa, mutta hoidon tavoitteena on hidastaa ja pysäyttää vaurioiden eteneminen. Näin pyritään ehkäisemään sairauden aiheuttamaa näkökyvyn heikkenemistä ja mahdollista näkövammaisuutta. Toistaiseksi ainoa glaukooman hoitomuoto on silmänpaineen alentaminen.
Hoitomuodot:
- Lääkehoito (yleisin): silmätipoilla alennetaan silmän sisäistä painetta
- Laserhoito: kammiokulman laserhoidolla parannetaan nesteen kiertoa
- Leikkaus: vaihtoehto silloin, kun tipat ja laser eivät riitä
Yhteenveto
Glaukooma on vakava mutta hoidettavissa oleva sairaus, kun se havaitaan ajoissa. Jyväs-Optiikan asiantuntevat optikot tunnistavat riskitekijät ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
