Silmänpohjan ikärappeuma
Silmänpohjan eli verkkokalvon ikärappeuma (makuladegeneraatio, AMD) on yleinen silmäsairaus, joka vaikuttaa näkemisen tarkkuuteen. Ikärappeuma on länsimaiden yleisin näköä vakavasti heikentävistä sairauksista. Suomessa arvioidaan olevan yli 100 000 ikärappeumaa sairastavaa. Yli 60-vuotiaista noin kymmenesosalla ja yli 80-vuotiaista noin kolmasosalla arvioidaan esiintyvän silmänpohjan ikärappeumaa.
Artikkelissa käymme läpi, mitä silmänpohjarappeuma on, miten sen voi tunnistaa ja millaisia hoitomahdollisuuksia on tarjolla.
Mikä on silmänpohjarappeuma?
Silmänpohjarappeuma on verkkokalvon keskiosan (makula) rappeumasairaus. Makula vastaa tarkasta näöstä: lukemisesta, kasvojen tunnistamisesta ja yksityiskohtien erottelusta. Kun makulan solujen toiminta heikkenee, keskellä näkökenttää ilmenee sumeutta, vääristymää tai jopa kokonaan hämärtynyttä aluetta.
Silmänpohjarappeuman kaksi muotoa
1. Kuiva silmänpohjarappeuma
- Yleisempi muoto (yli 80 % tapauksista)
- Verkkokalvolle kertyy kuona-aineita (druseneita) ja näköä aistivien solujen toiminta heikkenee
- Etenee hitaasti vuosien kuluessa
- Voi kehittyä märäksi muodoksi
2. Kostea silmänpohjarappeuma
- Harvinaisempi mutta nopeammin etenevä
- Verkkokalvon alle kehittyy uudissuonia, jotka tihkuvat aiheuttaen verenvuotoja ja turvotusta
- Näkö heikentyy nopeasti
- Vaatii kiireellistä hoitoa
Silmänpohjarappeuman oireet
Koska sairaus vaikuttaa tarkan näkemisen pisteeseen, oireet näkyvät nimenomaan näön tarkkuudessa ja näkökentän keskiosassa. Näin se eroaa esimerkiksi glaukoomasta, joka vaikuttaa näkökentän reunoihin.
Tyypillisiä oireita:
- Keskeisen näön sumentuminen
- Viivojen vääristyminen (varsinkin kosteassa silmänpohjarappeumassa)
- Lukemisen vaikeus ja tunne että osa kirjaimista katoaa
- Värien haalistuminen
- Kasvojen tunnistamisen vaikeus
- Tumma, varjostunut alue keskellä näkökenttää
Aluksi oireet voivat ilmetä vain toisessa silmässä, mikä voi jäädä huomaamatta, jos toinen silmä kompensoi puutetta.
Riskitekijät
Ikä on tärkein yksittäinen riskitekijä. Myös elämäntavat ja perintötekijät vaikuttavat:
- Ikä (yli 60-vuotiaat)
- Tupakointi on suurin yksittäinen altistava tekijä
- Ylipaino
- Sydän- ja verisuonisairaudet
- Perinnöllinen alttius
- Heikko ravitsemus, erityisesti antioksidanttien puute
Miten silmänpohjarappeuma todetaan?
Silmälääkäri diagnosoi silmänpohjan ikärappeuman, suorittamalla silmänpohjan tutkimisen ja verkkokalvon kerroskuvauksen (OCT). Ikärappeuman muutosten seuraamiseksi potilas saa usein mukaansa Amslerin kartan, ruudukon jonka keskellä on musta piste. Olet kenties törmännyt tähän testiin myös optikon vastaanotolla. Mustaa pistettä katsotaan lukuetäisyydeltä. Jos ympäröivät viivat vääristyvät voi tämä viitata kosteaan rappeumaan.
Hoito ja seuranta
Kuiva muoto etenee hitaasti, eikä siihen ole parantavaa hoitoa. Elämäntapamuutokset ja ravintolisät voivat hidastaa etenemistä.
Kostea muoto vaatii nopeaa hoitoa: silmään annettavat verisuonten kasvua estävät pistokset voivat pysäyttää taudin ja jopa palauttaa osan näöstä. Mitä nopeammin hoito aloitetaan, sitä parempi ennuste.
Ennaltaehkäisy ja omahoito
Vaikka perimää ei voi muuttaa, voit itse vaikuttaa silmänpohjien hyvinvointiin:
✅ Lopeta tupakointi
✅ Syö monipuolisesti (vihreät vihannekset, marjat, kala, pähkinät)
✅ Hallitse verenpainetta ja kolesterolia
Säännöllinen silmien tutkiminen on paras suoja
Silmänpohjarappeuma voi alkaa huomaamattomasti. Jos olet yli 60-vuotias tai suvussasi esiintyy silmänpohjan ikärappeumaa, suosittelemme silmien tutkimista vähintään joka toinen vuosi – tai vuosittain, jos silmänpohjissa on jo muutoksia.
