Usein kysyttyä glaukoomasta
Glaukooma eli silmänpainetauti on monelle tuttu nimeltä, mutta käytännössä se herättää usein kysymyksiä. Tässä vastauksia yleisimpiin huoliin ja epäselvyyksiin, joita asiakkaamme esittävät glaukooman yhteydessä.
1. Mistä tiedän, onko minulla glaukooma?
Glaukooma kehittyy usein oireettomasti, erityisesti sen yleisin muoto avokulmaglaukooma. Näköhermo vaurioituu hitaasti ja ensimmäiset muutokset saattavat olla näkökentän kaventuminen tai näkökenttäpuutokset eli selkeät alueet näkökentässä, joilla ei näe ollenkaan. Ainoa tapa selvittää glaukooma on säännöllinen silmien tutkiminen, johon sisältyy mm. silmänpaineen mittaus.
2. Voiko glaukooman saada, vaikka silmänpaine olisi normaali?
Kyllä. Tätä kutsutaan matalapaineglaukoomaksi. Näköhermo voi vaurioitua, vaikka paine olisi ns. viitearvojen sisällä. Siksi pelkkä silmänpaineen mittaus ei aina riitä.
3. Voiko glaukoomaa ehkäistä?
Täysin ehkäistävissä glaukooma ei ole, mutta aikainen toteaminen ja hoidon aloitus estävät vaurioiden etenemisen. Riskitekijöiden tiedostaminen ja säännöllinen seuranta ovat paras suoja.
4. Milloin silmänpaine on liian korkea?
Normaali silmänpaine on yleensä 10–21 mmHg. Hieman koholla oleva silmänpaine ei kuitenkaan tarkoita että sinulla olisi glaukooma – joillakin ihmisillä 22 mmHg ei aiheuta vauriota, kun taas toisilla vaurioita voi syntyä jo alle 20 mmHg paineilla. Siksi kokonaisarvio on tärkeä.
5. Sattuuko glaukooma?
Avokulmaglaukooma ei yleensä aiheuta kipua. Akuutti ahdaskulmaglaukooma voi sen sijaan aiheuttaa voimakasta silmäkipua, päänsärkyä ja näön hämärtymistä, ja vaatii aina kiireellistä hoitoa.
6. Voiko glaukoomasta parantua?
Glaukoomaa ei voida parantaa, mutta sen eteneminen voidaan pysäyttää tai hidastaa tehokkaasti, kun hoito aloitetaan ajoissa. Näköhermon vauriot ovat pysyviä, joten varhainen havaitseminen on ratkaisevaa.
7. Voiko glaukooma sokeutta?
Suurin osa glaukoomaa sairastavista, hoidossa olevista ei sokeudu. Jo syntyneietä vaurioita ei voida palauttaa, mutta hoidon tavoitteena on hidastaa ja pysäyttää vaurioiden eteneminen. Näin pyritään ehkäisemään sairauden aiheuttamaa näkökyvyn heikkenemistä ja mahdollista näkövammaisuutta.
8. Onko glaukooma perinnöllistä?
Glaukooman esiintyminen lähisuvussa lisää riskiä sairastua. Näin ollen säännöllinen seuranta on tärkeää.
9. Kuka voi sairastua glaukoomaan?
Glaukoomariski kasvaa iän myötä, jonka vuoksi yli 40- vuotiailta yleensä mitataan silmänpaine näöntutkimuksen yhteydessä. Suomessa hoidossa olevista potilaista yli 80% on iältään yli 65-vuotiaita. Muita riskitekijöitä on mm. kohonnut silmänpaine, eksfoliaatio eli mykiön hilsetys, likinäköisyys, sukurasite ja silmään kohdistuneet iskuvammat.
10. Missä silmänpaine mitataan?
Silmänpaineen voi mitata mittaamiseen perehdytetty henkilö. Käytännössä yleisin taho, jonka puoleen käännytään, ovat optikkoliikkeet ja niiden koulutettu henkilökunta. Silmänpaineet voidaan mitata samalla, kun käyt esimerkiksi optikon luona muutenkin – vaikkapa näöntarkastuksen yhteydessä.
